Kolmen vuoren kierros

Loppukesästä pyörähdimme Etelä-Konneveden kansallispuistossa lettujenpaistoretkellä, mistä jäi kova polte päästä koluamaan aluetta tarkemmin. Tuolloin teimme ystäväperheen kanssa  muutaman kilometrin lenkin Vuori-Kalajan kotalaavulle, mutta maisemat olivat jo tuossa vaiheessa sen verran sykähdyttävät, että lisää oli nähtävä ja pian.

Niinpä suuntasimme syyskuun loppupuolella rakkaan ystäväni kanssa kansallispuiston 16 kilometriä pitkälle patikointireitille, Kolmen vuoren kierrokselle. Reitillä näkyi paljon päiväretkeilijöitä, jotka kiersivät koko lenkin yhden päivän aikana, mutta me halusimme nauttia reitistä ja ennen kaikkea keskeytyksettömästä yhdessäolosta pitkän kaavan mukaan ja varasimme mukaan myös teltan yöpymistä varten. Viimeksi tämän naisen kanssa olikin tullut vaellettua abivaelluksella vuonna 2003 – eli ihan just.

kolmen vuoren kierros-3kolmen vuoren kierros-5kolmen vuoren kierros-7

Etelä-Konneveden kansallispuisto on perustettu vuonna 2014 ja se sijaitsee Konneveden ja Rautalammin kuntien alueella. Konnevesi-järvi on huikean kirkas ja kallioiset rannat sykähdyttävät ainakin tämän tytön sydäntä. Kansallispuisto on myös löytänyt kävijänsä, sillä etenkin viikonloppuisin voi olla vaikeuksia saada autoa parkkiin pysäköintialueelle.

Vuori-Kalajan kotalaavulle saakka reitti on erittäin helppokulkuinen ja paikalle pääsisi helposti myös lastenvaunujen kanssa. Tästä eteenpäin reitti sen sijaan muuttuu haastavaksi; paikoin kapeitakin polkuja kuljettiin käytännössä koko ajan joko ylös tai alaspäin. Rinkka selässä päivämatkaksi muodostunut kahdeksan kilometriä olikin juuri passeli.

kolmen vuoren kierros-12kolmen vuoren kierros-22kolmen vuoren kierros-14kolmen vuoren kierros-31

Sapuskapuolella tuli testattua Minna Jakosuon Parempaa retkiruokaa -kirjasta löytyvää chorizokeiton reseptiä. Oli aivan mainion makuista ja reseptiä tulen varmasti hyödyntämään myös kotikeittiössä. Yleisesti tunnettu faktahan on nimittäin se, että luonnon helmassa vähän kehnompikin ruoka (kuten valmiit pussipastat) maistuvat monesti hyvälle, vaikkei näitä kotona tulisikaan juuri valmistettua. Minnan kirjasta tähän mennessä testaamani reseptit ovat sen sijaan olleet täyttä priimaa myös kotioloissa nautittaviksi. Vahva suositus siis kirjalle!

kolmen vuoren kierros-9kolmen vuoren kierros-10kolmen vuoren kierros-11

Kolmen vuoren kierros suositellaan kierrettäväksi vastapäivään ja niin mekin teimme. Ensimmäisenä päivänä taivalsimme Kituvuoren ja Loukkuvuoren kautta Enonrannan tuntumaan, josta löysimme sopivan telttapaikan tasaiselta nyppylältä.

kolmen vuoren kierros-16kolmen vuoren kierros-18kolmen vuoren kierros-19kolmen vuoren kierros-20

Yksi asia on tullut jäädäkseen, kun lähden luonnon helmaan yöpymään, ja se on retkityyny. Ah sitä autuutta, jonka olen tämän kesän aikana kokenut, kun vihdoin mukavuudenhalu voitti tässä asiassa grammanviilauksen ja pieni tyyny on päässyt mukaan rinkkaan. Ne grammat kannan mielelläni, sen verran suuri ero unen laatuun tyynyllä tai vastaavasti sen puutteella on omalla kohdallani. Ja tälläkin kertaa reilun kymmenen tunnin yöunien jälkeen oli ihana kömpiä ulos teltasta, kun niskoja tai hartioita ei kivistänyt tippaakaan.

Aamupuuron jälkeen jatkoimme matkaa. Vastapäivään kierrettäessä Kolmen vuoren kierroksen viimeiseksi vuoreksi jää Kalajanvuori, joka osoittautuikin koko reitin kohokohdaksi. Maisemat mykistivät kauneudellaan ja jyrkkä pudotus näköalapaikalta sai sydämen ottamaan muutaman ylimääräisen lyönnin. Vaellusreitin muihin osuuksiin verrattuna paikalla oli väkeä todella sankoin joukoin, enkä ihmettele ollenkaan, että 4,6 kilometrin pituinen Kalajan kierros on kansallispuiston suosituin reitti. Pieni hymynkare tuppasi myös nousemaan suupieleen, kun tunnistin itseni eräästä paikalle osuneesta, hieman hysteerisesti lapsiaan vahtineesta äiti-ihmisestä. Eikä pidä ymmärtää väärin, normaaliolosuhteissa kyllä kannustan lapsia kiipeilemään, liikkumaan ja tutkimaan ympäristöön hyvinkin vapaasti, mutta yhdistelmä jyrkkä pudotus + eläväiset lapset vain saa niskavillat pystyyn.

kolmen vuoren kierros-27kolmen vuoren kierros-25kolmen vuoren kierros-26kolmen vuoren kierros-30

Ihana syksyinen ilma, seura ja viikonloppu! Kolmen vuoren kierroksen jälkeenkään minulla ei tosin ole sellainen olo, että Etelä-Konneveden kansallispuisto olisi nyt riittävissä määrin koluttu. Ehei – luulen, että ensi kesänä on päästävä tutkimaan kansallispuistoa kanootista käsin.

 

Mainokset

Leideistä parhain

Perjantain kunniaksi pääsen vihdoin jakamaan teille kuvat, jotka ovat nököttäneet koneella jo ikuisuuden. Tai ainakin kuukauden. Kesällä viikot ja erityisesti viikonloput vain tuntuvat vilahtavan ohi niin nopeasti, ettei ehdi edes Teeleidiä lausua.

Sillä Teeleidistähän nyt on kyse. Ihanasta, tunnelmallisesta ja tavattoman kauniisiin nurkkiin asettuneesta teehuoneesta Jyväskylän Älylässä. Ehkä on jo käynytkin selväksi, että Teeleidi on ehdottomasti yksi lempipaikkojani koko kaupungissa.

teeleidi-7teeleidi-5teeleidi-6

Teeleidi avasi uusissa tiloissa Kramsunkadulla heinäkuun alussa, eikä tässä muutossa taidettu loppujen lopuksi huonompaan vaihtaa. Yli satavuotias Karpion talo on aikaisemmin toiminut muun muassa kaupunginjohtajan virka-asuntona sekä kaupungin edustustiloina. Onkin hieno juttu, että talon tunnelmasta pääsevät nyt nauttimaan ihan tavan tallaajatkin, Jyväskylässä ei nimittäin ole liiaksi säilynyt tämän ikäluokan talokaunottaria.

teeleidi-4teeleidi-11teeleidi-13

Parasta uudessa Teeleidissä taitaa olla puutarha. Tai jos kolmivuotiaalta raatilaiselta kysyttäisiin, olisi vastaus ehdottomasti leikkimökki. Niin tai näin, talon ympärille levittäytyvä puutarha luo mainion jatkumon sisätilojen harmonialle. Kyllä täällä kelpaa teekupponen jos toinenkin nautiskella.

teeleidi-8teeleidi-12teeleidi-15teeleidi-14

Vaan eipä kuulosta huonolta sekään vaihtoehto, että pikku hiljaa hiipivässä syksyn pimeydessä pääsee kaivautumaan Teeleidin houkuttelevan pehmeään nojatuoliin höyryävä teekuppi ja rakas ystävä seuranaan. Ei ollenkaan huonolta… Pitänee taas pian pistäytyä!

Kesän parhaat hetket

Kolme päivää.

Neljä lasta.

Neljä aikuista.

15 kilometriä.

Tuhansia ja taas tuhansia hyttysiä.

Kesän parhaat hetket.

Kesäloman lopuksi teimme viiden päivän reissun Kuusamon suuntaan, joista kolme vietimme Oulangan kansallispuistossa. Ja voi veljet, kuinka onnistunut ensimmäinen lasten kanssa tehty useamman päivän vaellus olikaan!

karhunkierros-2karhunkierros-6karhunkierros-17

Ei meno lasten kanssa ollut pelkkää vaaleanpunaisilla hattaroilla tanssia, ehei, mutta todella reippaasti 3-, 4-, 5- ja 6-vuotiaista koostunut lapsikvartettimme jaksoi. Pienintä varten meillä oli mukana samainen Tulan kantoreppu kuin Skotlannissa, mutta muutamaa kilometriä lukuunottamatta hänkin jaksoi kävellä koko matkan itse. Päiväunet tirppana nautti repun kyydissä.

Se on jännittävää kuinka kävely taukopaikkojen välillä oli aika ajoin lähes ylitsepääsemättömän tylsää pikkuvaeltajille (tähän voitte kuvitella maailman narisevimmalla äänellä lausutun ”eiii jaksa”), mutta taukopaikoilla virtaa riitti juoksemiseen, hyppimiseen, piileskelyyn ja kyykkimiseen aina tasan niin kauan kuin taukoa riitti. Aikuiset istuivat ja keräsivät voimia, mutta lapsilla eniten kilometrejä taisi kertyä juuri taukojen aikana.

karhunkierros-5karhunkierroskarhunkierros-11karhunkierros-20

Reittimme kulki Karhunkierroksen pohjoisosissa. Vaelluksen aikana yövyimme Puikkolammella ja Savilammella, joten päivämatkoiksi muodostui ensimmäisenä päivänä seitsemän, toisena kuusi ja kolmantena kaksi kilometriä. Ensimmäinen päivä oli pituudeltaan lasten jaksamisen rajoissa, mutta toisaalta emme halunneet säästää viimeiselle päivälle kovin pitkää matkaa sääennusteiden lupaamien rankkasateiden vuoksi. Viimeiset kaksi kilometriä saimmekin vaeltaa sadetakit niskassa, mutta rankaksi sadetta ei voinut vielä siinäkään vaiheessa onneksi moittia.

Haikeina ihastelimme raakoja hilloja, joita mättäät olivat väärällään. Viikko-kaksi myöhemmin olisimme saaneet poimia aamupuuron sekaan tuoreet marjat suoraan luonnosta, mutta huonoilla eväillä ei tarvinnut olla nytkään.  Ilo onkin mukana olleet kokeneet retkeilijäystävät, joilta saa kullanarvoisia ideoita hyvistä vaelluseväistä! Lasten kanssa vaellettaessa korostuu myös se,  kuinka tärkeää on pitää taukoja usein ja varata muiden eväiden lisäksi riittävästi tsemppisuklaata mukaan (myös allekirjoittanut kokee tämän hyvin keskeiseksi tekijäksi omalle hyvinvoinnilleen…)

vaellusruoka_karhunkierros-2karhunkierros-8karhunkierros-18

Valitsemallamme reitille vaihtelivat vuoroin tasainen mäntymetsä, suon ylittävät pitkospuut ja kosken kuohuja hipovat riippusillat. Jylhiä maisemia saatiin ihastella useammassakin kohdassa, mutta ennen kaikkea reittiä leimasi helppokulkuisuus. Toki välillä kiivettiin jyrkästikin ylös ja taas kohta laskeuduttiin alas, mutta kaiken kaikkiaan reitit olivat hyvin merkittyjä, eikä eksymisen vaaraa ollut. Varmuuden vuoksi meillä oli kuitenkin mukana myös alueen kartta, josta saattoi varmistaa sijaintia ja suunnitella seuraavana kuljettavan pätkän pituutta.

karhunkierros-9karhunkierros-10karhunkierros-19karhunkierros-21

Lapsia lienee siunattu jonkinlaisilla metsäläisgeeneillä ainakin siitä päätellen, kuinka hyvin heille maistuu uni teltassa. Aikaisemmin olen nukkunut tyttöjen kanssa kahdessa yhteen liitetyssä aikuisten makuupussissa, mutta kun tänä kesänä panostimme ja hankimme lapsille omat makuupussit, oli äidinkin uni tällä kertaa täyttä priimaa.  Toki teltasta tulee ylimääräistä painoa kannettavaksi, mutta autiotupiin verrattuna tuuletus pelaa ja hyttysten määrää on helpompi hallita.

karhunkierros-14karhunkierros-16

Onko siellä ruudun toisella puolella muita kansallispuistoissa tänä kesänä vierailleita?

Telttasaunaan taipunut vaimo ja muita tarinoita

Olipa kerran kesä, jonka aikana aurinkoiset ja lämpimät päivät olivat vähissä. Kun helle viimein koputteli kolkkia, suuntasi pieni perhe parin lainalapsen kanssa riemusta kiljuen vesille.

telttasauna-21telttasauna-9

Olipa kerran telttasauna, jonka hankkimisesta vaimo jaksoi koko pitkän talven miehelleen motkottaa. Päästyään ensimmäistä kertaa löylyjen lämpöön taipui vaimon mieli kuuman kiukaan kihistessä ja auliisti myönsi hän olleensa väärässä; telttasaunan kimppahankinta kalakavereiden kanssa taisi sittenkin olla vallan mainio idea.

telttasauna-2telttasauna-5telttasauna-16telttasauna-14

Olipa kerran Keitele vehmas, jonka rannoilla uni maistui parhaimmalta ja auringonlaskut olivat kauneimpia maailmassa.

telttasauna-12telttasauna-15telttasauna-18telttasauna-20

Lieko viileähkön sään syy, mutta tavallista satumaisemmilta tuntuvat muistikortille tallentuneet hetket tänä suvena.

Old Man of Storr

Toisinaan sitä eksyy matkakohteisiin, joissa tuntuu siltä kuin olisi sujahtanut sisälle postikorttiin tai jättimäisiin elokuvalavasteisiin. Skotlanti on yksi näistä kohteista. Viikon road tripin aikana näimme niin uskomattomia maisemia, että välillä teki mieli nipistää itseään ihan vain varmistaakseen, ettei ollut sittenkin unessa.

Sen lisäksi, että Skotlanti on jumalattoman kaunis, on se myös todellinen patikoijan paratiisi, siitä pitävät huolen loputon määrä erilaisia retkeily- ja vaellusreittejä. Etukäteen olimme miettineet, että haluamme viettää mahdollisimman paljon aikaa luonnossa ja mahdollisimman vähän autoillen – niinpä Skotlannin viikkoomme osui kaksi vähän pidempää ajopäivää ja muuten tehtiin korkeintaan lyhyitä siirtymiä. Suurimman osan viikosta vietimme Isle of Skyella.

old_man_of_storrold_man_of_storr-9

Skyen saarella merkattuja retkeilyreittejä riittää ja Top Ten -kohteet löytyvätkin listattuna saaren nettisivuilta. Tuolta listalta mekin poimimme omat suosikkimme ja kahden lapsen kanssa patikoitavissa olevat reitit, joista pisin taisi olla noin seitsemän kilometriä.

old_man_of_storr-11old_man_of_storr-8

Old Man of Storr ei ollut pituudeltaan (3,8 kilometriä) se haastavin reitti, mutta kyllä siinä hien sai pintaan, kun noin puolet matkasta kiivettiin enemmän tai vähemmän jyrkästi ylöspäin. Sään suhteen meillä kävi uskomaton munkki; ensimmäisen tunnin saimme nauttia auringonpaisteesta pilvettömältä taivaalta, eikä sade kastellut meitä lopulta missään vaiheessa. Viisivuotias jaksoi hienosti kävellä lähes koko matkan, mutta jyrkimmissä kohdissa katsoimme kuitenkin parhaaksi napata molemmat tytöt kantovälineisiin ja siinähän sitä tuli sopiva treeni vanhemmillekin pienten lisäpainojen kanssa kiivetessä…

old_man_of_storr-6old_man_of_storr-10old_man_of_storr-3

Etukäteen lukemamme perusteella keskiverto kulkijalla menee reitillä aikaa tunti ja vartti, mutta meillä meni aikaa vähintään tuplaten. Tosin väitän, että rapiassa tunnissa maisemista nautiskelu jää Old Man of Storrilla melko vähiin. Sateisella kelillä matkaan saa myös varata ekstraa, sillä aika tarkkaan mekin saimme askeleemme välillä sovittaa, vaikka polut olivatkin täysin kuivia.

old_man_of_storr-2old_man_of_storr-5

Kyllä oli hieno fiilis, kun lopulta pääsimme reitin näköalapaikalle koko porukka! Tiukkaan sai kyllä pitää lapsia silmällä, ettei kumpikaan erehtynyt kurkottelemaan liian lähelle reunaa, mutta ehjin nahoin selvittiin onneksi alas asti. Reittiä en suosittelisi korkeanpaikankammoiselle tai huono jalkaiselle, mutta kaikille muille ei muuta kuin menoksi! Jälkikäteen ei taatusti kaduta.

Aikaisemman postaukseni Skotlannista löydät täältä:

Asuntoauton vuokraus Skotlannissa

Tänä vuonna päätimme pitää kesälomat useammassa pienessä pätkässä yhden pidemmän vapaan sijaan. Ensimmäinen lomajakso osui heti kesäkuun alkuun, jolloin matkustimme Iso-Britanniaan koko perheen voimin. Heti matkan alussa vuokrasimme Edinburghista asuntoauton, jolla teimme viikon mittaisen road tripin Skotlannissa.

skotlanti_matkailuauton_vuokraus-8skotlanti_matkailuauton_vuokraus-2skotlanti_matkailuauton_vuokraus-9

Aloitimme sopivan vuokra-auton etsimisen jo hyvissä ajoin talvella ja päädyimme lopulta McRent-nimiseen firmaan, jonka koimme tarjoavan hinta-laatusuhteeltaan parhaan paketin. Viikon vuokra neljän hengen Family Standard -autolle oli noin 800 euroa ja summa piti maksaa varatessa. Lisäksi tililtä varattiin tuhannen punnan vuokratakuu autoa noudettaessa, mikä olisi myös ollut korkein meiltä veloitettava hinta, vaikka olisimme palauttaneet auton rusinana takaisin.

Auton vuokraan kuuluivat rajoittamattomat kilometrit, kaksi kaasupulloa, auton varusteet (ensiapulaukku, sähköjohto kaapelikeloineen, vesiletku ym.), peruskeittiövarusteet, pyöräteline, markiisi, retkituolit ja -pöytä. Lisäksi maksoimme erikseen petivaatteista sekä lastenistuimesta ja -korokkeesta, jolloin auton kokonaisvuokra nousi 980 euroon.

Keittiövarustus sisälsi astiat ja muutaman kattilan sekä paistinpannun, mutta ei esimerkiksi   astianpesuainetta, tiskiharjaa tai -rättiä. Nämä tuotteet kipaisimme kaupan kautta. Kotoa olimme onneksi pakanneet mukaan pyyhkeet, adapterin, tupakansytyttimeen liitettävän USB-autolaturin ja ehdottoman tärkeäksi osoittautuneen tiekartan. Sisä-Hebrideillä, joissa vietimme suurimman osan ajasta, oli nimittäin turha haaveilla nettiyhteyksistä. Aina ei edes puhelinverkkoa löytynyt.

skotlanti_matkailuauton_vuokraus-10skotlanti_matkailuauton_vuokraus-7

Ulkomailla autoa vuokratessa kannattaa olla erityisen tarkka siitä, että pienimmätkin kolhut, naarmut ja pinttyneet tahrat tulee kirjattua ylös vuokrasopimukseen ennen auton lunastamista käyttöön. Me saimme tätä varten erillisen lomakkeen, johon merkkasimme autosta löytyneet viat. Näin varmistimme sen, etteivät edellisten vuokralaisten aiheuttamat elämisen jäljet menneet meidän piikkiimme asuntoautoa palautettaessa.

Vikoja autossa ei tosin juurikaan ollut. Asuntoauto oli tämän vuoden mallia ja kilometrejäkin mittarissa vaatimattomat 6000, joten ensimmäistä kertaa pääsimme nauttimaan todella uuden asuntoauton toiminnollisuuksista. Mieheni mielestä auto oli miellyttävä ajaa (itsehän en ajanut, koska daa, vasemmanpuoleinen liikenne) ja söi polttoainettakin varsin maltillisesti – noin tuhannen kilometrin diesel-kulut olivat yhteensä 130 euroa.

skotlanti_matkailuauton_vuokraus-11skotlanti_matkailuauton_vuokraus-13

Asuntoauton takaosassa oli todella ruhtinaalliset säilytystilat, jonne mekin saatoimme huoletta heittää tyhjennetyt matkalaukut sekä kantorinkan ja vaelluskengät aina, kun niille ei ollut käyttöä. Yllä olevan kuvan lisäksi en muistanut ottaa yhtään kuvaa auton sisältä, liekö syynä totaalinen lomamoodi vai se, että ulkona riitti niin paljon enemmän kuvattavaa. Hyvän käsityksen auton sisätiloista saa kuitenkin McRentin sivuilta (malli Family Standard -> Images). Kuvat vastaavat hyvin todellisuutta, ainoa yllätys meille oli, että takaosan sängyt oli mahdollista yhdistää yhdeksi koko auton levyiseksi makuusijaksi kahden erillisen sängyn sijaan. Tämä oli tietysti ainoastaan positiivista.

skotlanti_matkailuauton_vuokraus-14skotlanti_matkailuauton_vuokraus-5skotlanti_matkailuauton_vuokraus-3

Asuntoauton verrattomat puolet ovat mielestäni mahdollisuus ruoanlaittoon ja matkustamisen vapaus. Kun nukkumapaikat kulkevat jatkuvasti mukana, ei ole tarvetta olla tietyssä paikassa tiettyyn aikaan, vaan voidaan pysähtyä sopivassa kohdassa ja jatkaa matkaa vaikka kahden päivän kuluttua, jos niikseen tulee. Skotlannissa wild camping on sallittua monin paikoin, kunhan ottaa huomioon sen, ettei majoitu kenenkään pihaan tai paikkaan, jossa yöpyminen on kyltillä erikseen kielletty. Loppujen lopuksi mekin vietimme viikon matkalla ainoastaan yhden yön leirintäalueella ja muut yöt vapaaparkissa.

Kuinka sitten selvisimme vasemmanpuoleisesta liikenteestä? Yllättävän hyvin, sanoisin. Haastavimmiksi osoittautuivat totuttua kapeammat tiet, joilla erityisesti vastaantuleva rekkaliikenne ajoi välillä kohtuuttoman kovaa. Suurimmat tappiot matkalla tulivat kuitenkin parkkisakon muodossa (45 puntaa), jonka saimme – uskokaa tai älkää – parkkeeramalla liian pitkään kaupan pihassa. Kyseisellä parkkipaikalla sallittu parkkiaika oli rajattu 1,5 tuntiin ja huomaamatta ylitimme tuon ajan 20 minuutilla, kun kauppareissun yhteydessä söimme autossa. Tuli siinä pastalle hintaa.

Auton palauttamiseen olimme varanneet reilusti aikaa, sillä oletimme, että auto syynätään läpikotaisin ja palauttaminen olisi jotenkin monivaiheinen prosessi. Todellisuudessa autolle tehtiin nopea yleiskatsaus, minkä jälkeen vuokratakuu palautettiin tilillemme ja auto kuitattiin allekirjoituksella palautetuksi. Kaiken kaikkiaan asuntoauton vuokraus ulkomailla oli siis varsin positiivinen kokemus. Vaan minkälaisiin seikkailuihin autolla päädyimme, sen kuulette seuraavassa jaksossa…

Parasta Suomessa

Keitele on itselleni sitä rakkainta Suomea, sielunmaisemaa ihan syvimpiin sopukoihin saakka. Juhannuksena suuntasimmekin jälleen vesille, tällä kertaa tuttuakin tutumpaan Viukarin saareen, jossa olemme yöpyneet lukuisia kertoja aikaisemminkin.

juhannus-23juhannusjuhannus-24

Viukari on suosittu retkisatama, minkä lisäksi saaresta löytyy sauna, kota ja kaksi laavua sekä useita tulipaikkoja. Itse olemme aina majoittuneet pienemmässä laavussa, joka sijaitsee toisella puolella saarta kuin venelaiturit. Pikkulaavulla syntyykin mukava illuusio siitä, että olisi saarella ihan itsekseen, muiden kulkijoiden tie kun ei laavulle juuri kulje.

juhannus-10juhannus-9

Jos minulta kysytään, on Viukarin saunassa yhdet parhaimmista löylyistä! Ainakin jos edelliset löylyttelijät ovat muistaneet noudattaa yleistä saunaetikettiä, jonka mukaan paikat siivotaan ja jätetään seuraavalle saunojalle mukavaksi tulla. Juhannussaunaan pääsimme lopulta lähes liian helpolla, kun saunan valmiiksi lämmittäneet halusivat ystävällisesti päästää meidät lapsiperheenä edelleen. Uimaankin uskallettiin, vaikka vesi oli vain 16 asteista.

juhannus-11juhannus-8juhannus-12

Saunan lisäksi juhannus saaressa sisälsi vetouistelua, jossa rouva yritti lähinnä keskittyä nauttimaan kuohuviiniä, mutta joutuikin nostamaan kaloja ylös; nuotiolla valmistettuja aterioita; yömyöhään pystytetyn teltan, kun hyttyset eivät antaneet rauhaa laavussa nukkujille sekä pörrötukkaisia ja hieman sottaisia, mutta vallan hyväntuulisia lapsia ja aikuisia.

juhannus-13juhannus-21juhannus-19juhannus-22

Juhannuspäivänä tehtiin myös pieni retki Neiturin kanavalle, jossa kievari vietti kesäkauden avajaisiaan. Hyvältä maistuivat loimulohi ja munkit!

juhannus-25juhannus-27juhannus-26

Toisinaan haaveilen siitä, että olisi oma kesäpaikka – mökki, jossa viettää juhannus ja vaikka koko kesä. Tällaisten viikonloppujen jälkeen tuntuu kuitenkin lahjalta, että ei ole sidottu yhteen paikkaan, vaan saa kokea seikkailuja eri puolilla Suomea. Seuraava retki Keiteleellekin on jo suunnitteilla ja se toteutettaneen heti kun vain tuulet ovat suotuisat… Sitä ennen on ihana kömpiä omaan sänkyyn ja nauttia siitä, kuinka helppoa kaikki onkaan, kun vain on juoksevaa vettä ja sisävessa.